Pitkä aika mennyt ja paljon tapahtunut. Tunteiden suhteen on käyty läpi varmaan kaikki mahdollinen ja mahdotonkin. Parisuhde joutui myrskyn silmään ja repiytyi riekaleiksi, jotka muuttuivat kauniiksi vapaudestaan nauttiviksi perhosiksi. Muutosketju ei missään nimessä ollut helpoimmasta päästä, mutta joka tapauksessa kasvattavaa ja ehdottomasti tie oikeaan suuntaan.
Uuden elämän alku, uusi koti, uusi elämä. Kaikki niin ihanan pelottavaa, odottavaa, toiveita täynnä.
Sitten todellisuus ja arki. Yllättävää. Ei ollenkaan niin pelottavaa tai vaikeaa kuin olisi voinut kuvitella. Ei katumusta, ei vanhaa suolaa vain ja ainoastaan uusi elämä, mutta vanhat virheet ja opit mukana, jotta voisi vaikka tilanteen tullen ottaa opikseen. On vapauttavaa elää itselleen ja kuunnella omia tarpeitaan ja ajatuksiaan rauhassa. Tehdä niin kuin parhaalta tuntuu, itsestä.
Vaikeat hetket tavoittavat kuitenkin aina, oli missä tahansa, yksin tai yhdessä, onnellisena tai vähemmän onnellisena. Ne voi kuitenkin kääntää edukseen ja käyttää niitä omaksi hyväkseen. Välillä on ihan hyvä kuitenkin vain olla ja rypeä niissä vaikeissa hetkissä, sekin on ihan kasvattavaa. Asiat näkee myös erilailla pienen välimatkan takaa ja ajan antaessa tehdä tehtäviään. Onkin rauhoittavaa huomata, että tehdyt päätökset tuntuvat oikeilta myös kauempaa katsottuna ja vaikeiden hetkienkin jälkeen. Asiaa tietenkin helpotti varmasti paljon se, että uusiin suuntiin pystyttiin lähtemään rauhaisissa tuulissa ilman katkeruutta tai vihaa. Uudet tuulet tuovat paljon ja varmasti myös ottavat omansa...
