Sitä luulee helposti aloittavansa uuden elämän uusine tuulineen ja jättävänsä vanhat varjot taakseen. Tosiaankin varjot...varjot seuraavat valitettavan pitkään mukana jos ei niitä ole karistanut huolella muualle. Ja vaikka olisikin tai ainakin luullut tehneensä niin, niin on mukava huomata uusissa ihmissuhdetilanteissa niiden olevan jälleen läsnä. Myös oma ajattelumalli palaa liiankin helposti vanhaan muottiin ja vanhojen tilanteiden mukainen toiminta tai reaktiot ovat helposti samat, vaikka ihmiset ja asiat ovat eri.
Positiivisita ja toiveikasta on kuitenkin se, että tajuaa näin tapahtuvan. Silloin on jo paljon helpompi korjata kurssia oikeaksi ja olla kevyemmin mielin ja asentein. Tuntuu että paljon vaikeaa ja väärää on tapahtunut, mutta silti en varmastikaan haluaisi kaikkea muuttaa, sillä niiden kautta on myös oppinut paljon muista, elämästä ja ennen kaikkea itsestä.
Kaikkia varjoja ei varmastikaan kannata edes unohtaa, sillä monet sisältävät varmastikin hyviä oppeja. Kannattaa kuitenkin miettiä, mitkä ovat niitä säilyttämisen arvoisia ja mitkä taas turhia taakkoja ja itsesuojelun liioittelua, muutoin saattaa löytää itsensä liiankin tutuista tilanteista aivan turhaan.
