Olisi aika opetella elämään tässä hetkessä ja miettiä miten saavuttaa ne tärkeät ja haaveilemansa asiat. En tarkoita että haaveilu olisi pahasta, ei tietenkään, mutta pitäisi myös välillä käyttää voimavaroja haaveiden toteuttamiseen ja itse elämiseen.
Olen 25-vuotias nainen, jolle on jo nuoresta asti ollut tärkeää ilmaista itseään ja ajatuksiaan teksteihin ja näin puhdistaa mieltä ja päätä silloin kun tuntuu, että pää koppa käy liikakierroksilla tai että pään sietotila ylittyy. Tällä hetkellä elän avoliitossa saman miehen kanssa, johon tutustuin jo lukiovuosina. Parisuhteemme ja elämämme on ollut täynnä erilaisia elämän palikoita, joita nyt yritämme järjestellä uudelleen. Sitä millaiseksi kuvioksi ne muodostuvat, ei kukaan tiedä. Aika näyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti